Yksinkertainen on kaunista

Eros on nyt noin 4,5 kk. En ole koskaan aiemmin saanut niin helposti,
niin hyvää sivulletuloa aikaiseksi, niin nuoren pennun kanssa.
Sivulletulo on saatu aikaiseksi samalla tavalla, kuin opin toimimaan
Marskin kanssa.

Kun Eroksen seuraamisen määrä -- se kuinka tiheään Eros kykeni
tulemaan tiettylle alueelle vasemmalla puolellani ollessani liikkeessä
-- oli riittävä, aloin vahvistamisen jälkeen olla paikoillani. Eroksen
pienikin lähestyminen sai aluksi liikkeeni taas aikaiseksi. Ensin
lähdin liikkeelle noin 90 asteen kulmassa Eroksen lähestymiseen
nähden, vähitellen yhä jyrkemmin. Samalla kun kulma muuttui
jyrkemmäksi ja antaessani Eroksen tulla yhä lähemmäs, sen takapää
lähti aiemman oppimisen seurauksena kääntymään minusta katsoen
vasemmalle etupään pysyessä lähes paikoillaan. Kun takapää lähti
kääntymään, minä lähdin etenemään. Tämän jälkeen odotin, että takapää kääntyi vähitellen yhä enemmän, ennenkuin merkitsin toiminnan liikkeelle lähtemiselläni.

Nyt Eros kykenee kääntymään käytännössä kokonaan, minkä merkitsen askeleella tai kahdella eteenpäin. Askeleet varmistavat, että perusasento on oikea, ja ne on helppo häivyttää.

Sanoja ei ole vielä lainkaan käytetty. Pysyähtymiseni toimii vihjeenä
sivulletulolle, jos Eros ei ole vierelläni. Jos pysähdyn Eroksen
seuraamisen aikana, se taas on vihje istumiselle.

Tämä on pennun käytännön taidon ohella ollut itselleni erinomaista
harjoittelua oman toimintani ajoittamisessa suhteessa tiettyihin
pennun reaktioihin. Menestykseni on ollut riippuvaista toimintani
ajoituksesta ja että pennun toiminta on ositettu riittävän pieniin
yksiköihin (kriteeri).