Tänään sain sen vihdoin alulle, Eroksen paikallaolon systemaattisen koulutuksen. Jos on kuivaa - vaikka ei sillä näytä Erokselle niin merkitystä olevan - etenen sopivasti ennen kuin on liian kylmää harjoittelun kannalta, mukavuuden haluinen kun olen.
Eroksen ei tarvinnut aloittaa nollasta. Aivan alkupäivistä lähtien se oli oppinut sietämään palkkiona käytetyllä makupalalla toiminnan aikana aiheutettuja häiriöitä. Nyt vain etenisimme PALJON pidemmälle.
Pääsin nopeasti etenemään oman liikkeeni käyttöön: askel tai pari taakse, oikealle, vasemmalle, hitaasti, yhä äkkinäisemmin.
Virheiden sattuessa Eroksesta näki, että se ei vielä ymmärtänyt paikallamakuun ja vahvisteen syy-yhteyttä, siten kuin se muutaman viikon sisällä tulisi sen sisäistämään. Virheen sattuessa Eros ei käyhyt heti uudestaan makuulle; palannut siihen toiminnan osaan, mikä oli hetkeä aikaisemmin taannut vahvisteiden virran. Se tapahtui viiveellä, ei heti toimintani lakattua, mikä tapahtui jos Eros teki virheen.
Tein viisi kymmenen yrityksen jaksoa. Eros tarjosi maahanmenoa, minkä seurauksena minä esittelin makupalan. Jos Eros sieti häiriön, annoin makupalan. Tätä jatkunee kevääseen tai kesään saakka: yhä uusien heikkouksien etsimistä. Siihen mennessä olen käynyt läpi ruokaan, palloihin, omaan liikkeeseeni, vieraisiin ihmisiin ja koiriin, jne. liittyvät häiriöt ja kaikkien niiden yhdistelmät.
27.10.08
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti