Eilen Eros pisteli suositun lenkkipolun varrella olevan kojun takana olevaa paskaa poskeensa. Vielä parran pestyänikin henki haisi ulosteelle. Menköön hiirenraatoa, hevosen kakkaa, papanoita, mitä vaan, kunhan jättäisi oman lajini jätökset rauhaan. Silläkin reitillä niitä on aivan varmasti enemmänkin, mutta miksi sen valinta kohdistuu juuri tiettyihin -- onneksi suht harvoin.
Asian hauskuus on siinä, että kun joku harmittelee minulle asiaa, osaan kyllä ottaa viileän asenteen viitaten koirien lajityypilliseen käyttäytymiseen, jne.
Aivan kuin eilisessä kokemuksessani ei olisi ollut tarpeeksi, tänään yllätin sen suussa ... en tiedä, mikä se oli. Karjaisin Erokselle ja se pudotti makupalan maahan, koska ei kyennyt suuren koon takia hotkaisemaan sitä. "Taljan" koosta päätellen se lienee ollut rotan raato.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
1 kommentti:
Jostain kautta löysin blogisi ja oli tosi mielenkiintoista lukea pienen riiseni-pojan elämästä.
Edesottamukset ja tuo p****n syöminen on ah! niin tuttua menneiltä vuosilta :))
Tänne palaan jatkossakin lukemaan kuulumisianne.
Lähetä kommentti