Kun valitsen itselleni pentua, yksi kriteeri on pennun sukusiitosaste. Lisäksi tarkistan pennun esivanhempien sukusiitosasteet ainakin kolmanteen sukupolveen asti.
Käyttölinjaisten suursnautserien kohdalla tilanne on usein hyvä, koska aina 90-luvun alkupuolelta lähtien yhdistelmät ovat usein koostuneet itä- ja länsisaksalaisten koirien yhdistelmistä. Lisäksi saksalaisen jalostustyön vanhempi perinne on yleisesti ottaen pyrkinyt pitämään sukusiitoksen aisoissa, eikä rasitusta siksi ole kertynyt pitemmältäkään ajalta.
Vertailun vuoksi rinnalle voisi laittaa joidenkin ruotsalaisten koirien sukutaulut 80-luvulta (esim. Galax-koirat) tai tämän päivän amerikkalaisen Skansen's tai espanjalaisen de Pichera -kennelin kasvatustyön. Ero on valtava!
Erokselle sain käytettävissä olevan aineiston perusteella kolmen ensimämäisen polven osalta nämä arvot (arvot on laskettu muutamaa poikkeusta lukuunottamatta 8 sukupolvella):
1. sukupolvi
Åkerblommans In Extenso 6,50%
Zora v. Lindelbrunn 2,14%
2. sukupolvi
Ass v. Weissen Adler 3,23%
Lara v. d. Villa Klara 8,13%
Kastor v. d. Villa Klara 0,07%
Trixi v. Lindelbrunn 13,21%
3. sukupolvi
Acba v. Greifenhorst 7,98%
Bo v. Nirwana 0,96%
Zar v. Hatzbachtal 7,30%
Lisa v. Teufelshof 3,47%
Adamo v. d. Villa Klara 0%
Quini v. Teufelshof 3,47%
Linus v. Lindelbrunn 0%
Nixe v. Lindelbrunn 1,98%